Kun olemme ulkona sateessa ja tuulessa, haluamme vaatteet, jotka pitävät meidät kuivina ja lämpiminä, mutta mahdollistavat samaan aikaan vapaan liikkuvuuden ilman hikoilua. Monenlaisista kankaista, erittäin ohuista ja joustavista aina tukevampiin sadevaatekankaisiin, sanotaan olevan sekä vedenpitäviä että hengittäviä. Miten se oikein toimii?

Aloitetaan vedenpitävyydestä. Kankaan vedenpitävyyden on yleensä oltava vähintään 3000 mm (3m) tai enemmän. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? No, se ei kuitenkaan ole ihan niin suoraviivaista. Testimenetelmiä on paljon, ja jokaisella menetelmällä on erilaiset asetukset ja prosessit. Joten jos emme voi olla täysin varmoja, että samaa testimenetelmää on käytetty vaatteiden testauksessa, on hankala vertailla lukuja.

Vesipilaritesti on kaikista yleisin menetelmä. Tämä tarkoittaa käytännössä veden kaatamista putkeen ja mittaamista sen jälkeen, kuinka suuren paineen putken alle tiukasti vedetty kangas kestää. Pääperiaate ja käytäntö on edelleen sama paitsi, että testit ovat nykyään automatisoituja. EN ISO 811 & JIS L 1092 ovat esimerkkejä tästä testimenetelmästä. Vedenpaineen kohdistamisnopeus voi vaihdella eri testeissä, jolloin loppu tuloksena saadaan hyvin erilaisia ​​tuloksia.

Sama koskee tuotteiden hengittävyyttä, jota voidaan testata myös monin eri tavoin. Yleisimmät menetelmät testaavat vesihöyryn määrää, joka läpäisee kankaan. Kahdessa tällaisessa testissä JIS L 1099 & ASTM E96 / E96M -arvojen tulisi olla korkeat. Kangasta voidaan testata myös sen höyrynkeston mittaamiseksi. Näissä testeissä, kuten EN ISO 11092, arvojen tulisi olla alhaiset. Joten sama kangas, eri tavoin testattuna, voi saavuttaa täysin erilaiset suorituskykyarvot.

Kangas on laminoitu kalvolla vedenpitäväksi ja hengittäväksi. Yksinkertaisesti laminointi on ohuen muovikalvon kiinnittämistä kankaaseen. On olemassa kaksi päätyyppiä; toisessa on mikroskooppisen pieniä huokosia, jotka päästävät höyryn ulos, mutta ovat liian pieniä vesipisaroiden pääsemiseksi sisään. Toisessa tyypissä laminointikalvossa on materiaalia, joka imee kosteuden vaatteen sisältä ja siirtää sen ulkopuolelle. Tämä sopii parhaiten kylmän sään vaatteisiin, koska kalvon kosteutta siirtävä vaikutus edellyttää, että lämpötila on kylmempi vaatteen ulkopuolella.

Molemmissa tyypeissä laminointikalvo tekee kankaasta vedenpitävän. Muovipohjaisen materiaalipäällysteen levittäminen kankaan takaosaan tai etuosaan on toinen tapa tehdä siitä vedenpitävä.

Kankaiden ulkopuoli on yleensä vahvistettu vettähylkivällä viimeistelyllä niiden vedenpitävyysominaisuuksien maksimoimiseksi. Tämä varmistaa sadepisaroiden vierimisen pois kankaan pinnalta ja estää veden imeytymisen päällikankaalle. Näin vaatteista ei tule raskaita ja kylmiä. Se auttaa myös hylkimään likaa, joka voi muuten aiheuttaa veden imeytymisen kalvon läpi.

Olemme testanneet materiaaliemme 1977 & 1987 vedenpitävyyttä ja hengittävyyttä erilaisilla testausmenetelmillä. Kuten näet näistä kaavioista, tulokset ovat erilaisia valitsemastamme testausmenetelmästä riippuen.

VEDENPITÄVYYS

HENGITTÄVYYS

*Testi yleensä lopetetaan 20 000 Pa kohdalla, mikä on maksimi EN343, luokka 4 vaatimuksille. Arvot koskevat ainoastaan laminoituja tuotteita.