Henkilökohtaisia ​​suojavarusteita koskeva eurooppalainen lainsäädäntö

Henkilökohtaiseksi suojavarustukseksi sanotaan käyttäjää yhdeltä tai useammalta terveys- tai turvallisuusriskiltä suojaavaa varustusta. Voidakseen myydä henkilökohtaisia suojavarusteita EU- ja ETA-maissa, on noudatettava EU:n lainsäädäntöä; EU 2016/425*, henkilökohtaisia ​​suojavarusteita eli Personal Protective Equipment (PPE) koskevaa lakia.

PPE-asetuksen mukaan valmistajan vastuulla on varmistaa, että markkinoilla oleva tuote täyttää lain vaatimukset. Lainsäädäntöä tulkitaan standardeina, jotka määrittelevät kullekin henkilösuojaimelle konkreettiset vaatimukset. Vaatimukset koskevat mm suojatoimintoa, turvallista käyttöä, merkintöjä ja teknistä dokumentaatiota.

PPE-tuotteet ovat myyntikelpoisia vain CE-merkittyinä. CE-merkki tarkoittaa, että merkitty tuote on tyyppihyväksytty.

Henkilökohtaiset suojavarusteet jaetaan lain mukaan kolmeen kategoriaan:

Kategoria I – Yksinkertaiset suojavarusteet, jotka suojaavat pieniltä riskeiltä, ja joiden suojaustason käyttäjä voi arvioida itse. Blåkläder-tuotteet: Sadevaatteet.

Kategoria II – Suojavarusteet, jotka eivät ole yksinkertaisia eivätkä mutkikkaita ja jotka suojaavat keskinkertaisilta riskeiltä. Blåkläder-tuotteet: Huomiovaatteet, turvajalkineet, suojakäsineet, polvisuojat. 

Kategoria III – Mutkikas suojavaruste, joka suojaa käyttäjäänsä hengenvaaralta tai vakavalta pysyvältä vammautumiselta, kun käyttäjä ei itse voi havaita riskiä ajoissa. Blåkläder-tuotteet: valokaarelta suojaavat vaatteet.

*Uusi lainsäädäntö tuli voimaan 21.4.2018; Personal Protective Equipment (PPE) eli henkilösuojainasetus EU 2016/425.

Sekä vanha että uusi lainsäädäntö olivat voimassa siirtymäkauden ajan 21.4.2019 asti, jonka jälkeen uusi asetus tuli voimaan täysimääräisesti ja kumosi vanhan PPE direktiivin. PPE direktiivin mukaisesti sertifioituja tuotteita saa myydä ja käyttää myös 21.4.2019 jälkeen.

PPE -STANDARDIT

Testimenetelmiä ja muita standardeihin liittyviä vaatimuksia käytetään varmistamaan, että henkilösuojaimet tarjoavat asianmukaista suojaa, ja että ne siten voidaan tuoda Euroopan markkinoille. Nämä standardit kehitetään kansallisten komiteoiden yhteistyössä, joita koordinoi keskusjärjestö. Euroopan standardien keskusjärjestö on Comité Européen de Normalisation (CEN). CEN kehittämät tai sen alle kuuluvat standardit on merkitty etuliitteellä “EN”. International Organization for Standardization (ISO) on toinen standardijärjestö. ISO:n kehittämä standardi, joka on hyväksytty eurooppalaiseksi standardiksi on merkitty etuliitteellä “EN ISO”.

Henkilökohtaisissa suojavarusteissa on merkintä siitä, mitä standardia on käytetty tuotteen suojaavan suorituskyvyn osoittamiseksi. Suojavarusteissa käytetään myös piktogrammeja visuaalisen tiedon antamiseksi tuotteen suojaustyypistä. Jos suojaustasoja on monta, merkinnöistä käy ilmi, minkä suojaustason tuote tarjoaa.

Kategoria I kuuluvia henkilönsuojaimia voidaan verifioida käyttämällä standardeja, mutta kolmannen osapuolen ei tarvitse sertifioida niitä. Kategoria II ja III kuuluvien henkilönsuojaimien pitää olla kolmannen osapuolen sertifioimia. Uskottavan testauslaitoksen, ns. “notified body” on testattava ja hyväksyttävä tuotteet ja annettava EU-tyyppitarkastustodistus. Lisäksi vaaditaan vuosittainen laaduntarkastus kategorian III tuotteiden valmistusprosessista.

Kaikkien EU- ja ETA-maissa markkinoille asetettavien henkilökohtaisten suojavarusteiden tulee olla CE-merkittyjä.

Valmistajan on varmistettava, että henkilönsuojain täyttää sitä koskevat terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Tämä tapahtuu antamalla kaikille henkilösuojaimille vaatimustenmukaisuusvakuutus. Vaatimustenmukaisuusvakuutus on sitova asiakirja, joka voidaan pyytää valmistajaa toimittamaan, varmistaakseen että henkilönsuojaimet ovat asiaankuuluvien lakivaatimusten mukaisia.